Alaskanhusky on rekikoira tyyppi, joka ei ole rekisteröity missään maassa omaksi rodukseen, mutta se tunnustetaan ja tunnistetaan rekikoirapiireissä hyvinkin selvästi omaksi koiratyypiksi. Alaskanhuskylla ei ole siis rotumääritelmää siinä mielessä kuin rotukoiramaailmassa rotumääritelmät käsitetään, vaan alaskanhuskyn määritelmä tulee sen käyttötarkoituksen mukaan, se on jalostettu vetämään rekeä. Tyypillinen alaskanhusky on kooltaan noin n. 20-30 kg, tiivisturkkinen, valpas ja sosiaalinen koira, joka on hyvin laumaorientoitunut ja on parhaimmillaan yleensä juurikin saman tyyppisten koirien kanssa laumassa juostessaan. Alaskanhusky on urheilullinen koira, joka vaatii paljon liikuntaa. Nimensä mukaisesti sen alkuperät juontavat juurensa Alaskaan, jossa alaskanhuskyn juuret yltävät 1800-luvun lopulle; se on alkuperältään intiaanien kyläkoirien perua, jota on käytetty rekikoirana vuosisatojen ajan. Alkuperäiset alaskanhuskyt olivat kooltaan isompia ja raskasrakenteisempia, ja alaskanhuskyn tyyppi alkoi muotoutua kevyemmäksi 1900 luvun alkupuolella.
Alaskanhuskya kasvatetaan ja jalostetaan kestävyys ja terve rakenne edellä, ei niinkään ulkomuodollisten seikkojen valossa. Koska rotua käytetään paljon myös rekikoirakilpailuissa, nopeus on myös yksi merkittävä jalostuskriteeri. Vaikka alaskanhusky ei ole rotukoira, se ei tarkoita, etteikö niiden sukutaulut olisi kasvattajilla tiedossa. Kaikilla kasvattajilla ei ole kennelnimeä, mutta koiran nimen perässä on yleensä kasvattajan nimi, joka kertoo, mistä koira on peräisin. Netissä on muutama sivusto, joista alaskanhuskien sukutauluja voi löytää, mutta suurimmalla osalla kasvattajista sukutaulut ovat omissa arkistoissaan. Jokaisella alaskanhusky kasvattajalla on tiedossa yli 7 sukupolven yltävä sukutaulu. Alaskanhuskyn kasvatus liittyy aidosti sen käyttöominaisuuksien vaalimiseen, ja kasvattajat tekevät paljon yhteistyötä, jotta koiratyyppi pysyy yhtenäisenä kuitenkaan ajamatta sukuja liian ahtaalle. Eli jatkuvasti tarvitaan myös mannerten välistä yhteistyötä ja koiria tuodaan jalostusmielessä edelleen Alaskasta meille.
Usein törmätään ajatukseen, että alaskanhusky on kuin mikä tahansa sekarotuinen koira, jossa voi olla mitä vain taustalla tai että ne ovat lyhyt turkkisia eivätkä sovellu talvisiin olosuhteisiin. Molemmat väitteet ovat moneltakin kantilta täysin vääriä. Vaikka alaskanhusky on perimältään sekarotuinen, se on tänä päivänä oma koiratyyppinsä, jonka taustat ovat hyvin tiedossa. Alaskanhuskyn perusominaisuuksiin on aina kuulunut tiivis ja hyvin peittävä karva, joka ei kuitenkaan ole pörröisen paksu. Alusvilla on hyvä, se ei huopaannu helposti, ja päällyskarva suojaa tuulelta ja kosteudelta. Rekikoirina käytetään myös ns. euro- ja skandinavian houndeina tunnettuja enemmän vinttikoiramaisia koiria, joita näkee erityisesti sprintti- ja keskipitkän matkan kilpailuissa. Näitä kahta koiratyyppiä ei sovi sekoittaa keskenään, vaikka käyttötarkoitus onkin hyvin pitkälle sama. Alaskanhuskya ja houndityyppisiä koiria voidaan ja on jalostettukin yhteen, esim vauhdin takia.
Alaskanhusky pärjää siis mainiosti talvella ulkona kun sillä on suojanaan eristetty ja kuiva koppi. Pelkkä säänsuoja ei ole riittävä suoja myöskään alaskanhuskylle jatkuvaan oleskeluun vaikka se voikin lyhyitä taukoja pitää oljilla makoillen.
Suomessa rekikoirilla ei ole pitkää historiaa, vaan ensimmäiset varsinaiset rekikoirat rantautuivat Suomeen vasta 1950/60 luvuilla. Suomen talviolosuhteet eivät ole olleet otolliset koiravaljakolla ajamiseen paksun ja upottavan lumen vuoksi, toisin kuin Siperian, Grönlannin ja Alaskan laajoilla jäätiköillä. Voidaankin katsoa, että valjakolla ajaminen mahdollistui meillä moottorikelkan tulemisen myötä, kun metsään ja umpihankeen saatiin tehtyä jälki valjakkoa varten.
Alaskanhuskyn määritelmä lyhyesti:
- alaskanhusky on alkuperältään intiaanien kyläkoira, jota on käytetty rekikoirana vuosisatoja
- alaskanhuskyn yleismääritelmänä voidaan pitää: tiivis karvapeite, hyvä ruokahalu, avoin ja sosiaalinen luonne, fyysisesti pitkäkestoiseen suoritukseen kykenevä rekikoira
- alaskanhuskyn ulkomuoto voi vaihdella paljon niin karvapeitteen pituuden, värin, silmien värin kuin korvien asennon osalta. Nämä eivät ole ensisijaisia asioita jalostuksellisessa mielessä.
- tänä päivänä alaskanhusky on geneettisesti yksi terveimpiä, ellei jopa tervein, koiratyyppi. Puhtaasti sen vuoksi, että terveydellisesti tärkeitä ominaisuuksia on vaalittu jalostuksessa vuosikymmeniä. Jalostuksessa on käytetty aina valjakon parhaita koiria, joissa yhdistyy terveen ja hyvän käyttökoiran ominaisuudet.
- alaskanhusky on ensisijaisesti laumakoira, jolle muiden koirien kanssa sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä tekeminen on ensisijaisen tärkeää